Edellisestä kakkijutusta on kulunut sen verran aikaa, että nyt viimeistään on aika kertoa uusi. Harmittavasti meidän kakkikerrat on vähentyneet. Nykyään ainoa meidän perheessä joka käy kakkos-hädällä useammin kuin kerran päivässä olen minä itse... aamu- ja iltakahvin jälkeen... ei siitä sen enempää. Mutta Lotta on eri juttu. Se aikaisempi normaali 5-kertaa päivässä on vaihtunut kerran kahteen päivään. Siinä ei ole mitään pahaa sinänsä, mutta kun jätteen ja syödyn ruoan määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa... niin seuraukset on mieltä järkyttävät. Vaippamalli jouduttiin vaihtamaan Pampersista Lidlin vaippoihin. Lidlin vaipoissa on se hyvä puoli, että ne pussittaa takamuksesta enemmän... jöötille jää tilaa paremmin. Sen lisäksi kävin ostamaan talikon ja lumilapion, joilla siivoan aluksi isoimmat pois ennen kun saan vaavin pylly esiin pesua varten.
Lotta-Livia on oppinut nauramaan ja jokeltelemaan ihmisille ja asioille. Typsyllä on suu maireassa hymyssä aika usein. Isän näkökulmasta hymy on hiukan mieltäkuohuttava asia. Sydän lämpiää sulaksi joka ainut kerta kun saa hymyn tyttäreltä... toisaalta jos typsy ymmärtää hymyn voiman se saattaa oppia myös käyttämään sitä väärissä paikoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti