Poikamiesviikot

Eipä ole tullut viikkoon kirjoiteltua. Henna on ollut lomailemassa Madridissa ja Barcelonassa. Mä olen ollut Joensuussa ja Lempäälässä. Espanjassa on kuulemma ollut kans hiukan huonoja kelejä... On joutunut vielä pitämään villapaitaa sillon tällön päällä. Toisin se on täällä meillä, ei tarvi miettiä mitä pistäis ulos... kun sinne ei kukaan halua mennä. Keskelle räntäsadetta ja hiekkamyrskyä. Mitä se Niinistö valitti, että me ei saada tänne Suomeen tarpeeksi työvoimaa ulkomailta. Koittivat miettiä ja esittää parannuskeinoja millä asiat saataisiin muuttumaan. Mulla olisi tarjolla yksi keino, aletaan siirtään Suomea pala kerralla etelämpään. Aina kun Finnairin kone nousee kentältä niin mukana pitää olla 50 kiloa Suomea mukana. Ei tarvi tullata kun viedään pienissä erissä.

Joensuussa oli Nokia turnaus, ja me lähdettiin puolustamaan tuplamestaruuttamme. Homma jäi puolitiehen ja palkinto matkusti Ouluun, mutta hauskaa meillä oli. Hauskin kohta oli se, kun me seistiin paikallisen yökerhon jonon vieressä ja yksi meistä alko kyseleen jonossa olevilta tytöiltä, että onks tää hyvä mesta. Tytöt tokas suorilta siihen, että ei se ole hyvä paikka meille, se on hiukan nuoremmille..., meille vanhemmille olisi kuulemma joku toinen paikka parempi jossain toisaalla. Me naurettiin väkkyrässä tuota letkautusta, ennen kun tajuttiin että se typsy oli tosissaan... Sen jälkeen me lähdettiin takas hotellin yökerhoon humpalle.

Työviikko vierähti sujuvasti, niinkun työviikoilla on joskus tapana, kun ne on normaalia lyhyempiä. Perjantaina käytiin kokeilemassa onneamme Lempäälän perinteikkäässä Kaukis-turnauksessa. Sieltä jäi joitain käteenkin kun päästiin pelaan finaalia... joka me harmittavan niukasti hävittiin.

Remontti ei ole paljoa edistynyt, mutta jos nyt sitten viikonloppuna ehtisi. Jos sitä kitaran soitolta kerkiää...